Kropan pettäessä tulevaisuus tuntuu toivottomalta, niin toivottomalta, että tekisi vain mieli antaa mennä.
Lakata tanssimasta nuoralla ja pudottautua. Katsoa kuinka kauan putoaminen kestää ja kuinka paljon maahan osuminen sattuu. Turvaverkkoa ei ole.
Mutta en enää nykyisin ole yksin tällä nuoralla.
Rakas ei varmasti antaisi mun pudota, jos vain tietäisi mitä suunnittelen.
Ja niin säälittävää kuin se onkin, kun Rakas on vierellä en ole vielä valmis putoamaan.
Roikottamaan toista jalkaa reunan yllä, mutten putoamaan,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti